Riikka Noreila

Olen laulanut Lumen Valossa helmikuusta 1994 lähtien, siis ilokseni melkein alusta asti. Lumen Valo on minulle edelleen yhteisö, jossa voin laulaa, oppia uutta, pureutua vanhaan ja kiinnostua erilaisesta. LV on ryhmä rakkaita, ihania, hyvin erilaisia ihmisiä, joista jokainen yhdessä ja erikseen on minulle tärkeä. Näin pitkä aika rakkaan harrastuksen parissa on hitsannut meitä yhteen, mutta erilaisuutemme sallii myös jokaisen yksilöllisyyden, hyvässä ja pahassa:).

Mysterium-konsertit Uspenskissa antavat minulle kerta toisensa jälkeen paljon. Ehkä henkilökohtaisesti mieliinpainuvin oli vuoden 2004 konsertti, jolloin sain kiitoskumarruksiin ottaa nelikuisen Stella-tyttäreni parrasvaloihin. Joulun sanoma tuli todella konkrettisesti lähelle.

Kelatessa vuosia taaksepäin monet ihanat muistot isoista ja aivan pienistä yhdessä laulamisen hetkistä välähtää mieleen: Cambridge, Vanha kirkko ja Minna Tervamäki, Turun linnan rakastavaiset, Mysteriumit, pääsiäisen konsertit Pyhän Henrikin katedraalissa, jumalanpalvelukset, Viljandi... hetkiä jolloin joskus pääsi ihan lähelle sitä uskomatonta tunnetta, joka syntyy laulun vallatessa sielun.

Kiitoshalaukset kaikille Lumen Valossa laulaneille, on ollut ja on huima seikkailu ja suuri etuoikeus laulaa kanssanne!

Lämmin kiitos myös Sinulle, kuulijamme. Toisillemme laulaminen on ihanaa, mutta yleisölle laulaminen jotain paljon enemmän, joskus, kaiken kohdatessa, taianomainen, pyhä hetki.

Riikka Noreila, altto